Elämme yhteiskunnassa

Turkulaisten sosiaalitieteen ja -työn opiskelijoiden kirjoituksia

Month: April 2023

Esteettömyys akateemisessa maailmassa – poikkeustilasta kohti jokaiselle yhdenvertaista arkea

April 26, 2023

Miltä sinusta tuntuisi, jos et voisi osallistua luennolle, koska et pääse saliin? Entä miltä tuntuisi missata vuosisadan opiskelijabileet, koska sinua ei nähty? Miltä tuntuisi jäädä ulkopuolelle opiskelijayhteisöstä, koska et voi osallistua tapahtumiin? Tämä on valitettavan monelle opiskelijalle arkipäivää.   

Teksti: Aura Niskanen, kuvat: H-P Ontto-Panula

Jyväskylän yliopiston opiskelija Marja Puustinen joutuu osallistumaan osalle luennoistaan etänä, sillä kaikkiin yliopistoihin tiloihin ei pääse rollaattorilla (Virranniemi, 2021). Somevaikuttaja, ja Lappeenrannan yliopiston kauppatieteiden opiskelija Sandra Kurki on kertonut apuvälineille liikkumisen yliopiston tiloissa olevan vaikeaa. Tämä on aiheuttanut vahvoja ulkopuolisuuden tunteita akateemisessa maailmassa. (Rahkonen, 2022, 19:51 – 21:18)

Puustisen ja Kurjen kokemuksissa kyse on esteellisyydestä. Esteellisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että rakennetussa ympäristössä on esteitä, esimerkiksi silloin, kun rakennukseen pääse vain portaita pitkin. Esteellisyys erittelee ihmiset toimintakyvyn perusteella.  Esteellisyyden vastinparina on esteettömyys, joka ottaa huomioon ihmisten toimintakyvyn moninaisuuden rakennetussa ympäristössä suunnitteluvaiheessa ja toteutuksessa. (Invalidiliitto, 2023) Esteettömyyttä ovat niin tilavat hissit kuin pyörätuolirampitkin. 

Toinen läheisesti esteettömyyteen liittyvä käsite on saavutettavuus. Se viittaa aineettomaan ympäristöön. Se tarkoittaa, että myös tieto ja palvelut ovat ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä jokaiselle, toimintakyvystä riippumatta. (Invalidiliitto, 2023) Esteettömyys ja saavutettavuus takaavat, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Kyse on siis jokaiselle kuuluvista ihmisoikeuksista.  

On selvää, että esteellisyys on iso ongelma kaikkialla yhteiskunnassa, eikä Turun yliopisto ole poikkeus. Turun yliopistolla täytyy varata paljon aikaa esteettömään siirtymiseen. Ovet ovat raskaita ja luentosaleissa on paljon irtotuoleja, jotka vaikeuttavat kulkemista. (Turun yliopisto, 2023) Monet opiskelijatapahtumat ovat täysin esteellisiä, tai esteettömyydestä on huolehdittu huonosti. Onneksi esteettömyydestä on alettu puhua entistä enemmän. Ja mikä parasta, esteettömyyden parantamiseksi löytyy ratkaisuja.  Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan parantaa esteettömyyttä omassa lähipiirissään. 

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kuuluu. Esteettömien sisäänkäyntien ja invavessojen lisäksi on huolehdittava monesta muusta asiasta. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta ovat myös selkeä kieli ja visuaalinen ilme esimerkiksi verkkosivuilla. Kuvajulkaisuihin on hyvä lisätä vaihtoehtoiset tekstit, jotka kertovat mitä kuvassa tapahtuu. Tapahtumakuvauksissa on tärkeää mainita tapahtuman kulku, ja sisältö. Toisaalta myös tapahtumien järjestäminen sopivien etäisyyksien päässä, sekä monipuolinen että edullinen tapahtumatarjonta ovat saavutettavuutta. Myös mielenterveyden haasteiden moninaisuuden huomioiminen, ja tuen tarjoaminen ovat saavutettavuutta.  

Fyysistä esteellisyyttä, kuten hissittömyyttä perustellaan usein historiallisten rakennusten suojelemisella, tai kompromisseja ei yksinkertaisesti suostuta tekemään. Aina voi kuitenkin tehdä jotakin. Vaikka esimerkiksi tapahtuman siirtäminen esteettömiin tiloihin ei tapahdu hetkessä, voidaan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta silti huolehtia muilla tavoin. Esimerkiksi jo pieni tapahtumainfo on tyhjää parempi. Pelkästään tiedottaminen tapahtuman kirkkaista, välkkyvistä valoista on jo iso harppaus kohti saavutettavuutta. Jokainen askel oikeaan suuntaan on askel eteenpäin.  

Usein saatamme ajatella, ettei esteettömyydelle ole tarvetta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkia vammoja ja sairauksia, kuten mielenterveysongelmia tai suolistosairauksia ei voi nähdä ulospäin. Emme voi tehdä oletuksia toisten tarpeista. Esteettömyyteen tulee siksi suhtautua ajattelutapana, ei erityisjärjestelynä. (THL, 2022) Erityisjärjestelystä puhuminen myös sysää vastuun yksilölle. Kukaan meistä ei ole tilivelvollinen kertomaan omaa elämäntarinaansa vain, jotta voisi saada samanlaista kohtelua kuin kaikki muutkin.

Meidän on yhdessä kannettava vastuu esteettömistä ja saavutettavista tiloista, tapahtumista ja ajattelutavoista. Kun esteettömyys on edellytys, eikä esimerkiksi joka luentoa tai tapahtumaa suunnitellessa tarvitse perehtyä yhä uudelleen ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, myös järjestäjien ja luennoitsijoiden aikaa säästyy.   

On myös hyvä muistaa, että moni esteetön ratkaisu on hyödyksi kaikille. Lähes jokaisella meistä tulee olemaan jossain vaiheessa elämäänsä kokemus sairaudesta tai vammasta. (Aluehallintovirasto, 2019)  Jalan murtuessa automaattiovista on hyötyä. Melkein jokainen meistä tietää, miltä tuntuu, kun puhelimen näytön kontrasti on liian alhainen auringonvaloon nähden, ja silmiä siristää. Kun olet opiskellut aamun pikkutunneille asti, eivätkä aivot jaksa keskittyä luennolla, luentotallenne pelastaa.  

Ja vaikka tarvetta ei koskaan olisi omassa elämässä – on esteettömyydestä huolehdittava niin yhdenvertaisuuslainsäädännön kuin normatiivisen etiikankin nojalla. Normatiivinen etiikka opettaa, että on oltava valmis tekemään hyvää silloinkin, kun se ei tuota itselle suoranaisesti hyötyä. Yhdenvertainen, jokaisen perustarpeet huomioiva yhteiskunta on kaikkien etu. 

On ymmärrettävää, että esteettömyys ei vielä toteudu monessakaan paikassa. Kukaan ei voi tietää kaikkea ja ihmisten tarpeet ovat moninaisia. Lisäksi esteettömyyden toimeenpaneminen, ja itsensä kouluttaminen aiheesta vievät aikaa ja resursseja. Se ei ole kuitenkaan syy jättää esteettömyyttä huomiotta. Esteettömyys ja saavutettavuus on nostettava prioriteeteiksi. Ne toimivat tavoitteina, joihin meidän kaikkien tulisi pyrkiä. Aidosti yhdenvertainen ainejärjestö muodostaa pohjan, jonka päälle on helppo rakentaa yhteishenkeä. Esteettömyys ei ole astrofysiikkaa, vaan pohjimmiltaan kyse on toisten huomioimisesta ja lähimmäisenrakkaudesta.  

5 Vinkkiä esteettömään arkeen yliopistossa 

1. Seuraa sosiaalisessa mediassa esteettömyydestä, saavutettavuudesta, vammaisuudesta ja ableismista kertovia tilejä. Tässä muutama oma suosikkini Instagramissa: 

Suomeksi: 

  • Sofia Tawast – @thufia  
  • Marja Puustinen – @tajutonmarja  
  • Pinja Eskola – @kynaniekka 
  • Riikka Leinonen – @riikkaleinonen 
  • vamlas – (@)vamlas 
  • Selkoseks @selkoseks 
  • Just Another Crip Group – @justanothercripgroup 
  • Sandra Kurki – @sandrakurki 

Englanniksi:

  • Andrew Gurza – @gurza___ 
  • Ashley, Alex, & Kyle | Disability Reframed @disablityreframed 
  • Eliza Rain – @disabled_eliza

2. Etsi tietoa kirjoista ja netistä! 

Kirjat:

  • Sairas ja viallinen – naiset lääketieteen historiassa Elinor Cleghorn  
  • Disability visibility – Alice Wong 

Sivustot:

3. Opettele tekemään vaihtoehtoiset tekstit kuviin, ja opi kuinka sosiaalisen median saavutettavuutta voidaan parantaa myös muilla tavoin.

saavutettavasti.fi -sivusto on kerännyt yhteen paikkaan hyödyllistä tietoa saavutettavuudesta netistä. Myös näkövammaisten liiton sivuilta löytyy resursseja esimerkiksi verkkosivujen saavutettavuuden testaamiseen. 

4. Tutustu TYY:n tilojen esteettömyysraportteihin, jos suunnittelet tapahtumaa yliopiston vuokratiloihin.

Kunkin esteettömyysraportin löydät TYY:n sivuilta jokaisen vuokratilan kohdalta. Raportin saa helposti kopioitua, ja myös linkin raporttiin saa helposti lisättyä tapahtumakuvaukseen.  

5. Pidä ääntä, silloinkin kun et tiedä kaikkea!

Anna rohkeasti palautetta, ja keskustele avoimesti lähipiirisi kanssa, mitkä asiat tekisivät arjestanne esteettömämpää ja saavutettavampaa.  

+ Bonusvinkki, jolla vessojen esteettömyys paranee huimasti!

Sarjakuvaruutu aiheena esteettömyys, jossa vihainen sarjakuvataiteilija H-P osoittaa sormellaan invavessan hätäkutsujärjestelmän vetonarua, joka on laitettu solmuun. Kuvassa lukee isolla: Tämä naru voi tappaa!
Neljän ruudun sarjakuva, jossa H-P kertoo vihaisesti näin: Tämä on hätäkutsujärjestelmän vetonaru. Usein näen narun sidottuna tällaiseksi mytyksi. Mitä jos saisin sairaskohtauksen? Mitä jos kaatuisin?" H-P asettuu maahan makaamaan viettelevästi mutta vihaisena. Maasta käsin hän huudahtaa: "Tämän narun pitää ulottua lähelle lattiaa, että siihen yltää hätätilanteessa." H-P nousee istumaan nojaten dramaattisesti vessanpyttyyn. Hän sanoo: "Jos narun sitoo myttyyn, ei vessa ole enää saavutettava. Korjatkaa asia!"

Lähdeluettelo:

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Turun sosiaalitieteilijä -lehdessä 25.4.2023 nro 1/2023.

Tervetuloa tulevaisuuteen! Survivalismi auttaa ahdistukseesi!

April 22, 2023

Seuraava sarjakuva perustuu H-P:n kirjoittamaan verkkokeskustelun alustukseen tulevaisuuteen varautumisesta. Tulevaisuudentutkimuksen sivuainekokonaisuuden ensimmäiseltä TUTU1 kurssilta. Sarjakuvan aiheena on survivalismi, joka tarkoittaa varautumista kriisissä selviytymiseen. Sarjakuva on englanniksi, sillä se on alunperin julkaistu H-P:n Patreon-tilillä kansainväliselle yleisölle. Sarjakuvan lopussa on myös alkuperäinen verkkokeskustelun alustus, sekä siinä ja sarjakuvassa käytetyt lähteet.

Teksti ja kuvat: H-P Ontto-Panula

Survivalismi sarjakuvan kansikuva.
survivalismi sarjakuva
survivalismi sarjakuva
survivalismi sarjakuva
survivalismi sarjakuva
survivalismi sarjakuva

Survivalismi – verkkokeskustelun alustus

”Sattumat ovat yllätyksiä, jotka pakottavat muuttamaan suunnitelmia tai toimintaa” (Ylikoski, 2015.) Tämä tapa ymmärtää termi ”sattuma” poissulkee ihmetyttävät tapahtumat, jotka eivät muuta mitään. Jos mitään yllättävää suunnitelmien muutosta ei tule, onko kyseessä edes sattuma?

Sen sijaan, että yrittäisin tiivistää kaiken, mitä mieleeni tuli tämän viikon materiaaleista, keskityn yhteen kiinnostavaan mielleyhtymään (erityisesti siitä syystä, että tästä tehtävästä voimme saada vain hyväksytyn tai hylätyn, turha siis suorittaa liikaa). Tässä pohdinnassa käsittelen tuomiopäivän varautujia, ihmisiä, joille yllättävään muutokseen, sattumaan, varautuminen on tärkeä osa identiteettiä. Aihe on myös ajanjohtainen, sillä 19.11.2022 Helsingin Sanomissa oli laaja artikkeli Liperiläisestä Pasi Karostosta, joka on suomalainen varautuja. Pasin varautuminen on survivalistien mittapuulla enemmän järkevästä kotivarasta huolehtimista. Hänellä ei ole vuosien ruokavarastoja ja maanalaista bunkkeria, mutta hänellä on toki suuremmat varannot, kuin kolmen päivän kotivara, jota suositellaan kaikille. Karosto on myös kirjoittanut Docendon julkaiseman kirjan Suomalainen Selviytymisopas. (HS, 2022)

Artikkelissa Karosto kertoo monien pitävän häntä hieman vinksahtaneena, mikä on hyvin yleistä suhtautumisessa varautujiin, tai toiselta nimeltään survivalisteihin. Siinä missä valtaosa ihmisistä tyytyy seuraamaan trendejä, kuten Cast kertoo luennollaan, pieni prosentti ihmisistä haluaa varautua niinsanottuun ”SHTF-tilanteeseen” (SHTF tulee sanoista Shit Hit the Fan). Trend following, eli trendien seuraaminen tarkoittaa sitä, että henkilö uskoo sen trendin, joka on ajankohtainen, olevan ajankohtainen myös huomenna. Hän ei odota suurta muutosta tai murrosta, vaan saman jatkumista. Todennäköisesti hän on myös oikeassa. Valtaosan ajasta asiat eivät muutu merkittävästi. (Cast, 2017) Jos siis oikeassa oleminen on sinulle tärkeää, trendien seuraaminen on varmin tapa olla oikeassa mahdollisimman suuren osan ajasta.

Sci-Fi-kirjallisuus ja -elokuvat, Huger Games, Mad Max, Walking Dead ja monet muut dystopiafiktion tunnetuimmat teokset, näkevät tulevaisuuden synkkänä taisteluna, jossa jokainen pitää vain omia puoliaan. Monet survivalistien keskustelemista SHTF-tapahtumista ovat selvästi saaneet vaikutteita viihteestä. Etenkin Amerikassa varautujan tarvikkeisiin kuuluu usein melkoinen ase- ja ammusvarasto, kun todellisuudessa vessapaperi tai terveyssiteet saattavat olla se asia, mitä alkaa ensimmäisenä kaivata katastrofin sattuessa. Amerikkalaisella City Prepping Youtube-kanavalla on miltei 900.000 seuraajaa, jotka kääntyvät kanavan puoleen tarvitessaan neuvoja selviytymistilanteissa. City Prepping -kanavan video, 8 most likely SHTF scenarios, listaa kahdeksan mahdollista katastrofitilannetta. Tilanteet ovat:
1. Työpaikan menettäminen, 2. Paikallinen luonnonmullistus, 3. Taloudellinen romahdus, 4. Cyberisku (valtiota kohtaan toisen valtion toimesta), 5. Pandemia, 6. Sota, 7. Globaali luonnonmullistus (mahdollisesti ilmastonmuutoksesta johtuen), 8. Energiaverkon romahdus.

Tilanteet eivät listana kuulosta siltä, että ne olisi kirjoittanut salaliittoteoreetikko, joka uskoo zombiviruksen mahdollisuuteen. Tutustuessani kuitenkin tarkemmin siihen, miten video kuvailee tapahtumia, pystyn huomaamaan katastrofiviihteen vaikutuksen. Monet tapahtumien kuvauksista päätyvät siihen, että katastrofi aiheuttaisi paniikkia ja kaaosta, jossa kukin pitää vain omia puoliaan. (City Prepping, 2019)

Oikeissa katastrofitilanteissa tällainen ei kuitenkaan usein pidä paikkaansa. Vaikka esimerkiksi Fukushiman ydinvoimalan onnettomuus hoidettiin monella tapaa huonosti viranomaisten puolelta, tilanteeseen ei oltu varauduttu, apu saapui myöhään, tietoa tapahtuman laajuudesta ei annettu tarpeeksi nopeasti, (Wilenius, 2015) ihmiset eivät menneet paniikkiin, joka aiheuttaisi suurempaa kaaosta. Erityisesti Amerikkalaiset lehdet kirjoittelivat aiheesta ihmetellen, missä olivat kaikki ryöstelyt. (NPR, 2011) Onko survivalistien SHTF-tapahtumien pelko siis aiheellista, vai ylimitoitettua paniikkia, joka perustuu dystopiafiktioon?

Simpura kertoo artikkelissaan sattuman hallinnasta. Sattumaa hallitessaan ei pidä luottaa vain onneensa, vaan tulee yrittää ymmärtää miten sattuma oikeasti ilmenee. Meillä on olemassa erilaisia tahoja, jotka tekevät tällaista työtä. Simpura mainitsee näistä mm. tieteen, tilastoinnin ja vakuutustoiminnan. (Simpura, 2015) Myös survivalistit tekevät tätä samaa, yrittävät hallita sattumaa, mutta millä perusteella he etsivät tietoa sattumasta? Erilaiset survivalistikirjat, Youtube-kanavat, blogit ja keskustelualueet ovat survivalistille tärkeä kanava löytää tietoa siitä, miten varautua pahimpaan. Tällaisissa paikoissa leviävät helposti myös todelliset salaliittoteoriat. Vaikka Helsingin Sanomien haastattelema varautuja Pasi Karosto olikin kohtuuvarautuja, on todellinen supervarautuminen kova bisnes jossa radikaalimpien ideoiden avulla on helpompaa myydä enemmän varautumiseen liittyvää tuotteistoa. Myös City Prepping -kanavalla on oma online-kurssinsa, jonka hinta on $838 (mutta saatavilla juuri nyt alennettuun hintaan, vain $297). Tämän lisäksi kanavalla on lista tuotteita, joita se suosittelee ostettavaksi Amazonista. Linkki tuotteisiin on Amazon Affiliate Marketing-linkki, joka takaa jokaisesta myynnistä prosenssiosuuden City Prepping -kanavalle.

Myös yhteiskunnan eliitti on lähtenyt mukaan varautumiseen. Heitä varten on rakennettu Kansasiin maan alla sijaitseva rakennus, nimeltä Survival Condo Complex. Vanhaan ohjussiiloon rakennettu bunkkeri kestää jopa ydinaseiskun ja lisäksi se on sisustettu luksustyyliin. Ensimmäisen siilon asunnot on myyty loppuun ja toinen on jo rakenteilla. Kukaan ei kuitenkaan asu siilossa. Paikkaa vain pidetään yllä, kunnes Shit really hits the fan. (Heinonen ym, 2016)

Lähteet:

  • Burnett, John – In Japan Scenes of Much Destruction, Little Looting – 31.1.2011, 00.01 – NPR – Saatavilla: https://www.npr.org/2011/03/31/134996688/in-japan-scenes-of-much-destruction-little-looting Viitattu: 24.11.2022
  • Cast, John L. – Luento: Prosperity on the Edge of Crisis (or, Why the Trend is Not Your Friend) (2017) – Futures of a Complex World -konferenssi – Turku
  • City prepping – 8 most likely SHTF scenarios (21.10.2019) – Saatavilla: https://youtu.be/Aa74smEC0OM – Used: 24.11.2022
  • Heinonen, Sirkka – Leponiemi, Lauri – Parkkinen, Marjukka – Futuristiset rakennukset metaforisina viesteinä. Rakennetun kaupunkikuvan tulkintaa tulevaisuusperspektiivistä (2016) – Tulevaisuuden tutkimuskeskus – Tutu e-julkaisuja 3/2016
  • Simpura, Jussi – Sattuman hallinta yhteiskunnassa – Kaikkea Sattuu (2015) – toim. Hetemäki, Ilari; Raento, Pauliina; Sariola, Hannu; Seppä, Tuomas – Gaudeamus
  • Westeren-Dolls, Joakim – Helsingin Sanomat – 19.11.2022, 02.00, päivitetty 19.11.2022, 05.59 – saatavilla: https://www.hs.fi/visio/art-2000009150357.html – Viitattu: 24.11.2022
  • Wilenius, Markku – Epävarmuuden maailmassa tulevaisuus on luotava itse – Kaikkea Sattuu (2015) – toim. Hetemäki, Ilari; Raento, Pauliina; Sariola, Hannu; Seppä, Tuomas – Gaudeamus
  •  Ylikoski, Petri – Mitä sattuma on – Kaikkea Sattuu (2015) – toim. Hetemäki, Ilari; Raento, Pauliina; Sariola, Hannu; Seppä, Tuomas – Gaudeamus
  • Quarantelli, Enrico – Conventional Beliefs and Counterintuitive Realities (2008) – Social Research: An International Quarterly of the Social Sciences – volume 75, issue 3 – page 885

Hei maailma!

April 20, 2023

Olemme epämääräinen joukko sosiaalitieteiden opiskelijoita Turun yliopistosta. Tavoitteenamme on päästä tämän blogin avulla harjoittelemaan kirjoittamista ja luovaa yhdessä tekemistä, sekä tottua siihen karmeaan tunteeseen, kun jotain itse tekemäänsä pitää uskaltaa näyttää muille! Blogimme ei ole tarkkaan rajatun akateeminen tai henkilökohtainen. Olemme avoimia kaikenlaiselle tekstille, kuvalle, videolle, tai vaikkapa podcastille! Tässä vaiheessa on siksi vaikea luvata mitään tietynlaista sisältöä.

Tästä huolimatta, tervetuloa seuraamaan blogimme matkaa! Toivomme, että epämääräinen näkemyksemme blogin tulevasta sisällöstä tarkoittaa sitä, että voimme tarjota teille mielenkiintoista ja monipuolista sisältöä, josta löytyy jotain jokaiselle. Olipa kyseessä sitten ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset, henkilökohtaiset pohdinnat tai vaikkapa kevyt viihde, tavoitteenamme on tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja herättää ajatuksia. Kiitos kun päätit liittyä seuraamme!

© 2024 Elämme yhteiskunnassa

Theme by Anders Noren — Up ↑