Ei lineaarinen poukkoileva queer-aika ei ollut tulevaisuudentutkimuksen kurssin aiheena, mutta siitä huolimatta tämä essee on kirjoitettu tulevaisuudentutkimuksen sivuainekokonaisuuden neljännen kurssin lopputyöksi. Kävin tuon neljännen kurssin ensimmäisenä, joten viittauskäytännöt olivat silloin minulle vielä pahasti hakusessa. Tähän blogijulkaisuun viitteitä on korjailtu hieman, mutta ne eivät ole täydellisiä.
Teksti: H-P Ontto-Panula
1. Johdanto
Ulrika Gunnarson-Östling, Åsa Svenfelt ja Mattias Höjer kertovat artikkelissaan Participatory methods for creating feminist futures tulevaisuudentutkimuksen usein unohtavan sukupuoliperspektiivin. Sukupuoleen kiinnitetään heidän mukaansa huomiota skenaarioita rakennettaessa harvoin. He yhdistivät tutkimushankkeessaan sukupuolentutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen metodeja ja pitivät kolme työpajaa, joissa osanottajat suunnittelivat erilaisia feministisiä tulevaisuuksia. (Gunnarson-Östling ym, 2012.)
Ziauddin Sardar kertoo artikkelissaan The Problem of Futures Studies tulevaisuuden olevan jo nyt kolonisoitu. Se on aluetta, jonka vapauttaminen on tärkeää länsimaiden ulkopuolisille ihmisille, että tulevaisuus voi olla myös heidän näköisensä. (Sardar, 2003.)
Jim Dator kirjoittaa artikkelissaan Time, the Future, and other Fantasies tulevaisuudentutkimuksen olevan hyvin länsimaiskeskeistä. Ja vaikka tulevaisuudentutkijoita on muistakin osista maailmaa, Dator kertoo valtaosan heistä silti opiskelleen länsimaissa, länsimaisten opettajien johdolla tai länsimaisilla kielillä. Hän huomauttaa myös, ettei tiedä ainuttakaan tulevaisuudentutkijaa, joka olisi kouluttautunut ensisijaisesti jollakin alkuperäisasukkaiden kielellä, mikä rajoittaa näkemysten skaalaa huomattavasti. (Dator, 2019.)
Artikkelissa Imagining Disability Futurities Carla Rice, Eliza Chandler, Jen Rinaldi, Nadine Changfoot, Kristy Liddiard, Roxanne Mykitiuk ja Ingrid Mündel analysoivat kahtatoista fyysisesti vammaisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten tekemää lyhytelokuvaa, joissa he Re*Vision projektin puitteissa käsittelivät vammaisuutta, sen historiaa ja erilaisia tulevaisuuksia. Elokuvat kritisoivat tapaa, miten tulevaisuudet nähdään normatiivisen kehollisuuden ja neurotyypillisen mielen kautta. (Rice ym, 2017.)
Nämä ovat vain neljä esimerkkiä kritiikistä, jota tulevaisuudentutkimus saa osakseen normatiivisuudestaan. Halusin kirjoittaa esseen tulevaisuudentutkimuksen moninaisesta tulevaisuudesta, jossa tulevaisuudentutkimus laajentaa näkökulmiaan entisestään. Lähteiden etsiminen oli kuitenkin hyvin vaikeaa. Löysin enemmän kritiikkiä, kuin tutkimusta. Tämä turhautuminen muodosti lopullinen esseeni, jossa käsittelen queer-tutkimuksessa jonkin verran käsiteltyä termiä “queer-aika”, tulevaisuudentutkimuksen yhtenä tulevaisuutena.
Pyrin tässä esseessä katsomaan tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuutta erityisesti intersektionaalisesta queer-ajan näkökulmasta. Aluksi määrittelen termejä, joita käytän tässä esseessä. Sen jälkeen käsittelen queer-aikaa ja sen ei-lineaarista luonnetta. Lopussa käsittelen vielä normatiivisuuden asettamia polkuriippuvuuksia ja teen yhteenvedon.
2. Käsitteitä
Intersektionaalisuus tarkoittaa käsitteenä sitä, miten asemamme yhteiskunnassa muokkautuu erilaisten identiteettiemme tai ryhmäjäsenyyksiemme kautta. Tällaisia yhteiskunnassa vaikuttavia määreitä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalisuus, yhteiskuntaluokka, alkuperä, ikä, uskonto ja niin edelleen. (Karkulehto ym, 2012.) Vaikka intersektionaalisuus on pitkälti feministisen tutkimuksen käsite, jossa tutkitaan intersektioita sukupuolen ja muiden identiteettien ja ryhmien välillä, en käytä termiä pelkästään kuvaten intersektiota sukupuolen kanssa. Myös muut intersektiot, kuten vaikkapa uskonnon ja alkuperän välinen risteymäkohta kuuluvat yhtä lailla intersektionaalisuuden sateenvarjon alle.
Käytän termiä queer sen tutkimuksessa vakiintuneella tavalla. Queer on adjektiivi, jota käytetään kattoterminä kaikelle sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudelle, joka ei ole cissukupuolisuutta tai heteroseksuaalisuutta.
Lineaarinen aikakäsitys tarkoittaa käsitystä siitä, että aika on suunta, joka johtaa jonnekin. Ajan suuntaa ei voi lineaarisen aikakäsityksen valossa kääntää. (Rubin, 2022.) Ei-lineaarinen aika taas on jotain muuta, kuin suoraviivaisesti eteenpäin kulkevaa aikaa. Käyttäessäni termiä ei-lineaarinen aika, en tarkoita mitään tiettyä aikakäsitystä, vaan mitä tahansa lineaarisen ajan ulkopuolella olevaa vaihtoehtoa.
3. Tulevaisuudentutkimuksen mahdolliset tulevaisuudet
Jim Dator kuvailee erilaisia aikakäsityksiä eri kulttuureissa artikkelissaan Time, the Future, and Other Fantasies. Hän esittelee islamilaista aikakäsitystä, jossa aika on kiinteästi kytköksissä kieleen, astronomiaan, musiikkiin, rituaaleihin ja lakeihin. Hän kuvailee myös aikaa Intiassa, missä aika ei ole niinkään dynaaminen ja alati liikkuva, vaan staattinen, sekä aikaa Japanissa, missä aikaan ei reagoida, vaan se hyväksytään sellaisena, kuin se on. (Dator, 2019.) Nämä kaikki erilaiset tavat tulkita aikaa tuovat jotain uutta tulevaisuuksien tutkimiseen. Seuraavaksi käsittelen erilaista ja erityisen kompleksista queer-aikaa.
3.1 Queer-aika
Queer-ajan ja queer-ajattelun juuret sijoittuvat Yhdysvaltoihin 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen, jolloin maassa vallitsi aids-kriisi. Suunnaton määrä erityisesti homomiehiä menehtyi viruksen ja Ronald Reaganin kanssa vallassa olevien republikaanipoliittikkojen vaikenemisen seurauksena. Aidsiin sairastuneet eivät saaneet apua, vaan menettivät jopa kotinsa ja joutuivat kadulle. Queer-ajattelu syntyi tällaisessa hetkessä, jolloin ruumiillinen katoavuus oli todella vahvasti läsnä yhteisössä. Queer-aika ei seurannut normien mukaista käsikirjoitusta, ensin parisuhde, sitten koti, perhe, vanhuus ja kuolema, vaan queer-aika loppui traumaattisesti ja ilman yhteiskunnan turvaa. (Rossi, 2017.)
Vuonna 1993 jo edesmennyt queer-ajattelija Eve Sedgwick kirjoittaa esseessään ”Queer on jatkuva hetki”. (Sedgwick, 1993.) Tätä lausetta Leena-Maija Rossi tulkitsee sanoen sen olevan queer-ajattelua ja -tekoja, jotka toimivat unohdusta vastaan. (Rossi, 2017.) En voi tietenkään tietää varmaksi, mitä Sedgwick tarkoitti sanomallaan, mutta pohtiessani tätä tunnettua lausahdusta, näen siinä queer-ajan koko komeudessaan. Queer aika ei ole lineaarinen. Ihminen, joka syntyy pojaksi, ei välttämättä elä miehen elämää. Hormonikorvaushoidot aloittanut transihminen saattaa elää uuden fyysisen teini-iän 40-vuotiaana. Moni seksuaalivähemmistöön kuuluva saattaa piiloutua, kunnes on tarpeeksi vahva kestämään erilaisuutensa saaman vastaanoton, ja näin aloittaa autenttisen elämänsä vasta vanhemmalla iällä. Myös erilaiset intersektiot vaikuttavat siihen, miten queer-aika kulkee. Vammattomalle valkoiselle homomiehelle lineaarinen aika, jossa perhe ja koti hankitaan normatiiviseen tapaan saattaa hyvinkin olla mahdollista, mutta tilanne ei ole kaikille sama. Homous on yhä kuolemaan tuomittava rikos yhdessätoista eri maassa (Human, Dignity, Trust, 2022).
Suomeen queer-ajattelu rantautui Yhdysvalloista, sillä meillä aids-kriisi ei näyttäytynyt lainkaan yhtä dramaattisena. Media toki hehkutti aids-kriisiä kohuotsikoillaan, mutta käytännössä suomalaiset aids-potilaat saivat verrattain hyvää hoitoa. Heti kun hiv-lääkitys oli kehitetty, siitä ei ollut Suomessa samanlaista pulaa, kuin monissa muissa maissa. Kuitenkin myös Suomessa monet homoyhteisöt menettivät jäseniään. Kuolema oli vahvasti läsnä myös Suomessa, vaikka tilanne olikin Yhdysvalloissa pahempi, valtaa pitävien tuen puuttuessa aidspotilailta. (Järvi, 2014.)
Dualismi on filosofian termi, joka tarkoittaa sitä, että jossain aiheessa on kaksi fundamentaalista kategoriaa. Nämä kategoriat voivat olla vaikka hyvä ja paha, jumala ja paholainen, tai nainen ja mies. (Robinson, 2020.) Suomalainen yhteiskunta -kurssin luennolla 1.12.2022 Turun yliopistossa Eeva Houtbeckers kuvasi ihmisten sisäsyntyistä tapaa jakaa asioita tällaisiin dualismeihin, jotka sitten johtavat yhteiskunnassa hierarkioihin, joka taas saattaa johtaa alistamiseen. (Houtbeckers, 1.12.2022.) Queer-ajattelu pyrkii muuttamaan tätä dualistista näkökulmaa. Queer-termin etymologia on latinan sanassa torquere, joka tarkoittaa vääntämistä, kääntämistä, pyörittämistä (sekä kiduttamista). (Rossi, 2017) Jo sanana queer kutsuu ajattelemaan erilaisella tavalla. Kääntelemään ajatusta, pyörittelemää sitä ja vääntämään sen uuteen uskoon (ja ehkä myös kiduttamaan itseään tällä prosessilla). Jos queer-aika siis on ei-lineaarista, mitä se on? Queer aikaa ei voi myöskään sanoa sykliseksi, jollaista aika on esimerkiksi luonnossa, kun kaikki palautuu aina talven jälkeen samaan alkutilanteeseen (Rubin, 2022). Queer-aika on limittyvää, poukkoilevaa ja kompleksista. Mielestäni queer-aikaa voi parhaiten kuvailla kutsumalla sitä kieroksi ajaksi, kierolla tässä tilanteessa tarkoittaen sekä kiertyvää, että ilkikurista.
3.2 Tulevaisuudentutkimus polkuriippuvuuksien kourissa
Sitran uusimmassa heikot signaalit raportissa on otettu huomioon normien ulkopuolinen queerimpi elämä. Raportissa kuvaillaan, että koti voi olla myös yhteinen. Parisuhteenkaan ei tarvitse olla vain kahden kauppa, vaan kyseessä voi olla useamman kuin kahden aikuisen välinen monisuhde. Sitran raportin esimerkkiperheessä viisi aikuista huolehtivat yhdessä kolmesta lapsesta. Ydinperhe vallitsevana perhemuotona on jopa meillä länsimaissa melko uusi käsite. Se vakiintui vasta 1900-luvun loppupuoliskolla hallitsevaksi käytännöksi, joka nyt tuntuu vaikealta haastaa. (Dufva, 2022.) Uskon, että tällainen mononormatiivinen ydinperhemalli, jota pidetään miltei yhtäläisenä itsestäänselvyytenä, kuin ilman hengittämistä, rajoittaa myös kykyämme kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. Millaista on tulevaisuuksien kuvittelu, jos autot lentävät, junat kulkevat merien alla ja ihmiset lomailevat avaruudessa, mutta kaikki tämä kuitenkin tapahtuu yhä perheyksiköissä, joissa on kaksi heteroseksuaalista vanhempaa ja yksi sukupuoleltaan suoraviivainen lapsi?
Hetero- ja mononormatiivinen tapamme ymmärtää ihmisten välisiä suhteita vaikuttaa myös tulevaisuusajatteluumme. Koska yhteiskuntamme on suunniteltu ydinperheitä ajatellen, olemme polkuriippuvuuden tiellä, missä vaikkapa asuntolainan hankkiminen sitran raportin kuvaamalle viiden aikuisen perheelle on miltei mahdotonta, ellei kaksi ihmistä perheestä päätä esiintyä pariskuntana ja ottaa kontolleen asuntolainan kaikkia riskejä. Sitran raportissa on kuitenkin huomattu jo nyt heikkoja signaaleja siitä, että queerimpi aika saattaa olla tulossa. Heikot signaalit saattavat kasvaa ja murtaa polkuriippuvuuksia, instituutioita ja rakenteita. Niistä saattaa muodostua edelläkävijöitä, jotka muuttavat yhteiskuntaamme. (Heinonen ym, 2022.)
Hetero- ja mononormatiivisesta elämästä poikkeavan elämisen ennakoiminen on toki mahdollista ilman suoranaista queer-ajattelua tai queer-ajan käsitettä. Myös se, että perheitä muodostetaan usean ihmisen kesken, on vain erilainen tapa kulkea pitkin lineaarisen ajan piirtämää janaa. Palaan takaisin Ziauddin Sardarin sanoihin tulevaisuuden kolonisoimisesta. Sardar kertoo, että juuri tulevaisuuden ennustaminen ja ennakoiminen on yksi tapa kolonisoida tulevaisuus. Tulevaisuudentutkimus on tieteenala, joka vaikuttaa omaan tutkimuskohteeseensa. Sardar argumentoi, että tulevaisuudentutkimus tieteenalana muodostaa jatkuvana prosessina omia rajojaan, omia toimintaperiaatteitaan ja omia oletuksiaan. Nämä rajat, toimintaperiaatteet ja oletukset muodostavat ne raamit, jotka rajoittavat jatkossa sitä, miten tulevaisuutta edes voidaan tutkia. Sardar kuitenkin sanoo, että voimme vielä muuttaa tulevaisuudentutkimuksen suuntaa, sillä tieteenalana se ei ole vielä täysin vakiitunut omaan uomaansa. (Sardar, 2003.) Sardarin teksti on kuitenki jo vuodelta 2003. Mitä on tapahtunut tässä miltei kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla?
4. Yhteenveto
Kuten jo alussa kerroin, lähteiden etsiminen moninaisesta tulevaisuudentutkimuksesta oli hankalaa, mutta ei täysin mahdotonta. Helpointa oli löytää feminististä tulevaisuuksien tutkimusta, länsimaiden ulkopuolista tutkimusta, sekä eri uskontokuntien traditioihin pohjaavaa tutkimusta. Vaikeimmaksi kuitenkin koin queer-tulevaisuuksien ja fyysisesti vammaisten ja toimintakyvyltään erilaisten tulevaisuuksien löytämisen. Vammaisuutta käsiteltiin monissa tulevaisuudentutkimuksen raporteissa, mutta useimmiten se koski vammojen korjaamista ja lääketieteen edistystä (Millennium Project, 2022). Useimmat fyysisesti vammaiset, toimintakyvyltään erilaiset ja neuroepätyypilliset henkilöt eivät kuitenkaan halua, että heidät korjataan. Heidän tavoitteensa ei ole olla normaali, vaan lievittää kärsimystä ja elää omaa normeista poikkeavaa elämäänsä riittävän tuen avulla. (Lu, 2018.) Tällaista näkökulmaa oli vaikeampaa löytää muualta, kuin muutamista vammaisaktivistien esseemäisistä kirjoituksista.
Queer-näkökulman kaivaminen tulevaisuudentutkimuksen julkaisuista osoittautui myös haastavaksi. Intersektionaalisen sukupuolentutkimuksen puolelta pystyin kuitenkin löytämään useita artikkeleita, jotka käsittelivät queer-tulevaisuutta. Tästä syystä näen queer-tutkimuksen yhteenliittymisen tulevaisuudentutkimuksen kanssa yhtenä tulevaisuudentutkimuksen mahdollisista (ja toivottavista) tulevaisuuksista. Onko tämä siis heikko signaali, vai alkaako signaali olla jo vahvempi trendi?
Vaikka itse en vielä tämän esseen vaatiman tutkimuksen jälkeen pysty täysin sanomaan, mitä kaikkea queer-ajattelu sisältää ja mitä queer-aika todella on, huomaan sen tarpeellisuuden suomalaisessa tulevaisuudentutkimuksessa. Tällainen ei-lineaarinen aikakäsitys on se, mitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuuden tulisi mielestäni olla ja siksi näen sen yhtenä mahdollisena tulevaisuutena. Meidän ei tarvitse lähteä kaukomaille etsiäksemme erilaisia aikakäsityksiä, kun meillä on ei-lineaarista aikaa kotonakin.
Lähteet:
- Dator, Jim – Time, the Future, and Other Fantasies (2019) – Jim Dator: Noticer in Time. Selected work, 1967-2018 (2019), sivut 77–97
- Dufva, Mikko – Rowley, Cristopher – Heikot Signaalit 2022, Tarinoita tulevaisuuksista (2022) – Sitran selvityksiä 200, Tammikuu 2022 – Sitra
- Gunnarson-Östling, Ulrika – Svenfelt, Åsa – Höjer, Mattias – Participatory methods for creating feminist futures (2012) – Futures, 44/10, sivut: 914-922 – https://doi.org/10.1016/j.futures.2012.06.001.
- Heinonen, Sirkka – Karjalainen, Joni – Kurki, Sofi – Ruotsalainen, Juho – Edelläkävijäanalyysi: Sovelluksia aurinko-energia-startupien, journalismin ja vastuullisten yritysten aloilta (2022) – teoksessa: Tulevaisuuden tutkimus tutuksi: Perusteita ja menetelmiä – toim: Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija – Pöllänen, Markus – Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja – 1/2022
- Houtbeckers, Eeva – Kestävyysmurros, talous ja toimeentulo (1.12.2022) – Suomalainen yhteiskunta -kurssin luento – Turun yliopisto
- Human, Dignity, Trust – Map of Countries that Criminalize LGBT People – viitattu: 3.12.2022 – saatavilla: https://www.humandignitytrust.org/lgbt-the-law/map-of-criminalisation/
- Järvi, Antti – Nikkanen, Hanna – Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen? (2014) – Kustannusosakeyhtiö Siltala
- Karkulehto, S., Saresma, T., Harjunen, H., & Kantola, J. (2012). Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste. Naistutkimus, 25(4), 17-28.
- Lu, Wendy – Disabled people don’t need to be “fixed”: We need a cure for ableism (21.5.2018) – Everyday Feminism – viitattu: 3.12.2022 – saatavilla: https://everydayfeminism.com/2018/05/a-cure-for-ableism/
- Millennium Project – Global Challenge 8. How can the threat of new and reemerging diseases and immune microorganisms be reduced? – viitattu: 3.12.2022 – saatavilla: https://www.millennium-project.org/challenge-8/
- Rice, Carla – Chandler, Eliza – Rinaldi, Jen – Changfoot, Nadine – Liddiard, Kristy – Mykitiuk, Roxanne – Mündel, Ingrid – Imagining Disability Futurities (2017) – Hypatia 32/2 – Wiley Periodicals, Inc.
- Robinson, Howard – “Dualism” – The Stanford Encyclopedia of Philosophy (2020) – toim. Edward N. Zalta – saatavilla: https://plato.stanford.edu/archives/fall2020/entries/dualism/
- Rossi, Leena-Maija – Hauras, korjaava ja parantumaton queer: katse ylpeyden, normatiivisuuden ja (uus)häpeän aikoihin (2017) – SQS – Suomen Queer-Tutkimuksen Seuran Lehti – 11(1), sivut 1-18 – https://doi.org/10.23980/sqs.66351
- Rubin, Anita – Aikakäsitys tulevaisuudentutkimuksessa – TOPI, Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali – Tulevaisuuden tutkimuskeskus – Turun kauppakorkeakoulu – Turun yliopisto – viitattu: 3.12.2022, saatavilla: https://tulevaisuus.fi/perusteet/aikakasitystulevaisuuden-tutkimuksessa/
- Sardar, Ziauddin – The Problem of Futures Studies (2003) – teoksessa Islam, Postmodernism and Other Futures: A Ziauddin Sardar Reader (2003) – toim. Inayatullah, Sohail & Boxwell, Gail – Pluto Press
- Sedgwick, Eve Kosofsky – Tendencies (1993) – Duke University Press – Durham – https://doi.org/10.1215/9780822381860